Haapavesi Folk 20 vuotta

Kaikki alkoi 20 vuotta sitten. Pieni 7600 asukkaan Haapavesi Pohjanmaalla kylvi siemenen, joka tulisi poikimaan 20 vuotta festivaaleja ja laajaa musiikkitoimintaa. Moni musiikin ystävä tuntee Haapaveden nimenomaan Folkkien kautta.

Haapavesi Folkin toiminnanjohtaja Sirpa Syrjä, miten Haapavesi Folk eroaa Suomen muista kesäisistä kansanmusiikkitapahtumista, mitkä ovat juuri tämän festivaalin erityispiirteet?
-Haapavedellä on ihana intiimi festivaalitunnelma, joka tuo esiintyjät ja yleisön lähelle toisiaan. Festivaalin taiteellinen linja on ollut tiukka kautta aikojen ja se on luonut oman erityispiirteensä festivaalin ohjelmaan. Esiintyjät ovat alansa huippuammattilaisia, jotka osaavat tuoda musiikista esille sen olennaisen. Ohjelmassa on aina ollut suomalaista, mutta myös irlantilaista ja pohjois-amerikkalaista kansanmusiikkia. Joka vuosi sitten on höysteenä vielä jotain muuta erityistä kuten tänä vuonna fadoa. Yksi erityispiirre on myös festivaaliviikolla järjestettävä Folk kurssi, joka kurssina eroaa muista vaikkapa niin, että se on oikea työleiri, niin kuin Timo Hannula on asiaa kuvannut. Jos ilmoittaudut kurssille soittamaan viulua, se ei tarkoita, että olisit yhdellä opettajalla pari tuntia, vaan yleensä opetusta on noin kuusi tuntia päivässä, eri opettajilla ja erityyppisestä musiikista. Leirillä on aina opettamassa myös festivaalin ulkomaisia vieraita, mikä on kurssilaisille ainutlaatuinen tilaisuus. Tietenkin sitten vielä, kun kurssilaisille annetaan mahdollisuus esiintyä festivaalilla, se voi toimia ponnahduslautana uusille bändeille ja esiintyjille, kuten myös harrastuksen syvenemiseen jopa ammatiksi asti.

Millainen oma Haapavesi Folk-taustasi on?
-Haapavedeltä kun olen kotoisin, olen aloittanut soittoni ja musiikkiharrastukseni ylipäätään Folkkien innoittamana ja kannustamana. Olen soitellut Folk kursseilla ja festivaalilla sen alusta lähtien ja sittemmin olen ollut mukana itse festivaalin tekemisessä juontajana ym. Yksiäkään Folkkeja en siis ole jättänyt väliin. Nyt sitten musiikin ammattiopitojen myötä olen päätynyt opiskelemaan Sibelius Akatemian Arts Management -maisteriohjelmaan, ja sen myötä aloitin Haapavesi Folkin toiminnanjohtajana marraskuussa 2007.

 
Nyt festivaali on saavuttanut kahdenkymmenen vuoden iän, miltä näyttää tulevaisuus?
-Hyvältä ja toivottavasti vähintäänkin vielä yhtä pitkältä. Festivaalin taiteellinen linja ei tule muuttumaan, mutta kyllähän maailman kehityksessä on muuten pysyttävä mukana, ettei ihan kangistu omiin kaavoihinsa. Hienoa olisi saada kehitettyä toimintaa, niin että voitaisiin palkata kokopäiväinen toiminnanjohtaja/tuottaja ja laajentaa tapahtumien järjestämistä enemmän ympärivuotiseksi nykyisten kesän pääfestivaalin ja syksyisin ja keväisin järjestettävien viikonlopuufolkkien lisäksi. Nytkin juuri lanseerattu Folk Passi tuo jo uusia tuulia tulevaisuuteen ja aika näyttää mitä muuta keksitään.

 
Mikä vaikutus Haapavesi Folkilla on ollut Haapavedellä kansanmusiikki- ja yleisesti musiikkikiinnostukseen?
-Varmasti ilman folkkeja ei soittajia olisi niin paljon kuin on nyt, josko lainkaan. Soittajat kasvavat niin Folkkien kyljessä, että en ainakaan itse voisi kuvitellakaan Haapavettä ilman Folkkeja. Se on niin olennainen osa koko Haapaveden imagoa tietyllä tavalla. Kun soittoa kuulee ja siitä puhutaan ympäri vuoden lehdissä ym. niin kyllähän se varmasti vaikuttaa kiinnostukseen vahvasti.

 
Kurssit ovat olleet folkeilla erittäin olennaisessa roolissa, onko näin ollut alusta alkaen? Minkälaisen tunnelman kurssit tuovat festivaaleille lisänä?
-Kursseista itse folkit on alunperin alkanutkin. Timo Hannula halusi järjestää kurssin ja ideana oli, että kurssin päätteeksi opettajat ja oppilaat saisivat esiintyä ja jammailla keskenään. Suosio tälle jammailulle oli kuitenkin niin suuri, että Festivaali syntyi kuin itsestään kurssien jatkeeksi. Kurssi ja festivaali ovat oma yksi pakettinsa. Kurssilaiset pääsevät festivaalille esiintymään ja toisaalta festivaaliohjelmaan kuuluu joka iltaiset jamittelu- ja tanssisessiot paikallisessa pubissa ja leirintäalueella.

 
Itsellesi tärkeitä muistoja festivaalien historian varrelta – mitkä asiat ovat jääneet erityisesti mieleen?
-Ehdottomasti mieleenpainuvimpia, tärkeimpiä ja rakkaimpia muistoja on kursseilta. Nuorelle soittajalle se oli todella innostavaa ja oikeastaan sen tajuaa vasta näin myöhemmällä iällä, miten älyttömän hyvät kontaktit ulkomaita myöten kurssi on antanut, kun on saanut olla eri opettajien opissa ja tutustua myös musiikin harrastajiin muualta kuin Haapavedeltä. Esiintyjistä on kyllä hankala sanoa, kun NIIN monet on NIIn hyviä. Omat suosikkini ovat tulleet Irlannista ja pohjoismaista. Idoleita ja esikuvia on riittänyt!

 
Mitkä terveiset sanoisit henkilölle, joka ei ole ikinä käynyt Haapavesi Folkissa?
-Kannattaa tulla käymään ja tutustumaan Haapaveden tunnelmaan. Jokaisella festivaalilla on aina jotain erilaista, ja Haapavedellä se on tasokas ohjelma höystettynä lämpimällä ja intiimillä tunnelmalla, pienellä paikkakunnalla kun kaikki on siinä lähellä :) Haapavedelle myös pääsee helposti omalla autolla nelostietä tai junalla Oulaisiin, tuohon viereen, että ei muuta kuin nokka kohti Pohjois-Pohjanmaan helmeä!

Sirpa Syrjä	Piia Kleemola

Kansanmusiikkipiireistä löytyy useita ammattimuusikoita, jotka ovat Haapavedeltä kotoisin. Piia Kleemola, mitä Folkit ovat sinulle tarkoittaneet vuosien varrella? Onko sillä ollut merkitystä, että kotipaikkakunnalla on ollut tällainen festivaali?
-En usko että olisin ammatillisesti tässä pisteessä, missä nyt olen ilman Haapavesi Folkkia. Koko festivaali, kuten suuri osa muustakin paikkakunnan musiikkielämästä, kuliminoituu yhteen henkilöön: Timo Hannulaan. Timo oli ensimmäinen viulunsoiton opettajani, hänen johdollaan soitettiin ennakkoluulottomasti sekä klassista musiikkia että kansanmusiikkia rinnakkain. Haapavesi Folk oli jokaisen kesän huippukohta, sinne päästiin esiintymään oman ryhmän (minun tapauksessani ensin Haapaveden pikkupelimannit ja tämän jälkeen irkkubändi Stoup of Dublin) kanssa. Festivaalia edeltävällä kurssilla opiskeltiin tapahtumassa esiintyvien, eri maista saapuneiden huippumuusikoiden johdolla. Näin pääsin jo nuorena tutustumaan useisiin eri musiikkikulttuureihin taitavien viulistien johdolla, mikä on mielestäni toiminut vahvana pohjana omalle muusikkoudelleni. Alkuvuosina koko perheemme oli mukana tapahtuman järjestelyissä, joten festariviikko on aina ollut poikkeuksellinen ajankohta minulle. Nykyäänkin, vaikka asun jo poissa Haapavedeltä enkä ehdi vierailemaan paikkakunnalla kovinkaan usein, pyrin aina järjestämään festariviikon vapaaksi. Tänä vuonna pääsen jälleen opettamaan festaria edeltävälle kurssille. On hienoa olla Haapavedeltä lähtöisin olevana muusikkona ohjaamassa nuoria alan harrastajia kansanmusiikin tielle!  

Haapavesi Folk tänä vuonna 23.-29.6.:

 

Kesän ohjelmatarjonta jatkaa osin tutuilla poluilla. Juhla-Folkeilla esiintyvät muutamat tutut vuosien varrelta, kuten Haapaveden kamariorkesteri, Maria Kalaniemi, Väsen Ruotsista, Gerry O´Connor, Aidan Brennan ja Paul McGratten huippu-trio Irlannista, Erik Hokkanen USA:sta ja Karjalasta Santtu Karhu. Uusia tuttavuuksia tulee ainakin Norjasta, Tanskasta, Islannista Nina Björk Elíasson Group, Portugalista ja Ruotsista Stockholm Lisboa Project sekä viulisti Anders Bjernulf. Kaukaisin vieras Yoga yhtyeineen tulee Sri Lankasta. He esittävät tamilien vanhaa klassista musiikkia, jonka juuret ovat Etelä-Intiassa. Kotimaisista nimistä mainittakoon Tsuumi Sound System, Arto Järvelä ja Pasi Revon Bob Dylan -konsertti.

Musiikkia ja tanssia on laidasta laitaan unohtamatta lastenpäivää, jolloin konsertoivat Sari Kaasinen & Otawa myös aikuisille. Festivaalin virallisena tanssittajana toimii Antti Savilampi yhdessä Blatentsaine-yhtyeen kanssa. Perinteen mukaan haapavetisillä yhtyeillä on suuri sija tapahtuman sisällössä ja 20-vuotisjuhlakonsertin järjestävät toisen polven folkkaajat Piia Kleemola, Juha-Matti Kurra, Hanna-Mari Ahola, Henna Uusitalo, Juha Yli-Kotila ja Aki Päivinen uusilla teoksillaan.

Kirkossa kuullaan mm. Antonio Vivaldin konsertto kahdelle mandoliinille solisteina Petri Hakala ja Jarmo Romppanen sekä Haapaveden kamariorkesteri yhdessä Väsenin kanssa. Folkkien ulkomaiset esiintyjät ovat myös kirkkokonsertissa mukana. Kirkossa konsertoivat myös Maria Kalaniemi 25-vuotistaiteilijajuhlan merkeissä kumppaninaan Olli Varis.

Uusina esiintymispaikkoina ovat Open Stage ja Teknologiakylän aulan Folk-baari. Uusilla lavoilla voi esiintyä kuka tahansa ja aikenlaisten pelimannien ja esiintyjien kannattaa ilmoittautua esittämään osaamistaan Folkin www-sivujen kautta.

Lisätietoja:
www.haapavesifolk.com
Haapavesi Folk portaalissa

 Portaalin esittelyssä aiemmin:

Toukokuu 2008: Milla Viljamaa
Huhtikuu 2008: Martin Hellström
Maaliskuu 2008: Kansanmusiikkiopisto
Helmikuu 2008: Haka
Tammikuu 2008: Tuomas Rounakari
Joulukuu 2007: Maari Kallberg
Marraskuu 2007: Siepakat ja Otso