Milla Viljamaa on helsinkiläinen muusikko, joka tunnetaan pianistina, harmoninsoittajana ja säveltäjänä useista yhtyeistä mm. Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola, Hereä, Las Chicas del Tango, Saaga Ensemble jaJohanna Juhola Reaktori. Viljamaan toinen soololevy Minne sai Teosto-palkinnonhuhtikuun alussa ja hän kertookin aluksi tarkastaneensa ettei tieto palkinnon saamisesta ollut aprillipila. Viljamaa toteaa, että kotvasen aikaa on jopa lennelty, mutta sitten arkirutiineihin palattu.
Minne – hyppy kylmään veteen
Minne on Milla Viljamaan toinen soololevy ja omakustanne. Viljamaa kertoo tehneensä levyn tiimoilta oikeastaan kaiken itse, sävellykset, organisoinnin, tuottamisen ja kustantamisen. Levyn on äänittänyt Speedy Saarinen ja Teemu Korpipää, joka myös miksasi levyn. Viljamaa mainitseekin, että levyn tekeminen oli iso ja opettavainen haaste kuin hyppy kylmään veteen, koska hän toimitti kaikki levy-yhtiön eri ihmisten tehtävät itse.
Minne -levyn saama Teosto-palkinto on Viljamaan mielestä nyt tuonut ns. marginaalisempaa musiikkia ihmisten ilmoille. Tällaisen musiikin kuulijakunta on pieni ja myös markkinointibudjetti on pieni. Viljamaa mainitseekin: - On hienoa, kun Teosto on luonut tällaisen mahdollisuuden nostaa sellaisia töitä esiin, joista suuri yleisö ei välttämättä tiedä. On todella ikävää kun monet hienot teokset eivät löydä yleisöään. On varmasti paljon ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita kuulemaan taidokkaita marginaalisempia levyjä, mutta tiedoituksen puutteen takia eivät niitä ikinä löydä, toetaa Viljamaa.
Minne -levyn työstäminen oli pitkä prosessi. Vuosi 2010 meni materiaalin säveltämiseen ja sovittamiseen vaikka osa kappaleista olikin jo aiemmin olemassa melodioina ja teemoina. Vuoden 2010 lopulla valmiita sävellyksiä alettiin työstämään jousivkivntetin kanssa. Minne -levyn kaikki kappaleet on nuotinnettu suhteellisen tarkasti, vaikkakin harmooni ja piano-osioita ei ole tarvinut kirjottaa niin tarkasti, koska ne on itse soitettuja. Viljamaa toteaa: - Halusin säveltäjänä 
haasteita nimenomaan tämän vähän tarkemmin aukikirjoitetun musiikin osalta. Oli mukava nähdä miten nuotti alkoi kuulostamaan musiikilta taitavien soittajien käsittelyssä.
Harmonilla uusiin maailmoihin
Harmoni on yksi Viljamaan pääinstrumenteista. – Se on sympaattinen ja höpsön naiivi soitin, joka herättää ihmisissä usein hilpeyttä, eikä ole turhan fiini. Polkeminen on hauskan näköistä ja heiluvaa laatikkoa säestää natina ja puhina. Harmooni soittimena ilmentää niitä asioita mitä haluan myös musiikillani tuoda esiin: positiivisuutta ja iloa. Kaikki ei aina ole niin vakavaa, kertoo Viljamaa.
Milla Viljamaa kertoo musiikillisen uransa isoimpiin juttuihin kuuluvan sen kun hän pääsi Näppärikurssille opiskelemaan. Pianistina hän oli tuolloin ensimmäisen kerran harmonin, svengin, grooven ja yhteissoiton äärellä. Oivallus itse säveltämisestä ja sovittamisesta syntyi myös tuolloin. Viljamaa painottaa: - Kaikki asiat, joita olen muusikkona tehnyt ovat ilmanmuuta vaikuttaneet sekä muusikko- että säveltäjäpersoonaani. Klassisen musiikin soittaminen on myös ollut erittäin tärkeää ja eri musiikinlajien teorian tutkiskelu. Yhtenä vaikuttavimpana näkökulmana ja työympäristönä Viljamaa mainitsee Minne -levyn tiimoilta olleen sen, että hän on päässyt klassisten kamariorkestereiden kanssa eri puolille maailmaa soittamaan harmonia. Viljamaa on ollut mukana Timo Alakotilaln säveltämässä teoksessa Sketches from Folk Scenes, jonka Alakotilalta tilasiAustralian Chamber Orchestra. -Ihan mielettömän hienoja soittajia ja viimeiseen asti hiottu yhteissoundi. 
Alakotilan teoksen lisäksi soitimme myös Bachin konserttoja. Tämä yhteistyö on osasyy siihen, että Minne -levyllä jouset ovat suuressa roolissa. Siitä sain uutta näkökulmaa myös harmoni-jousi -kokoonpanoon. Aikaisemmin tämä instrumentaatio oli tuttu pääasiassa pelimannimusiikin puolelta, toteaa Viljamaa.
Mietitty kokonaisuus - avoin kokemusmaailma
Milla Viljamaan sävellykset ovat kuin pieniä tarinoita. Hän kertoo, että draama biiseihin tulee tehdessä. Biisin lähtökotana voi olla pienikin asia esim. jokin liikkeellinen idea tai liikkuva tilanne, joka sitten synnyttää omanlaisensa maailman. – Instrumentaalimusiikki jättää mukavasti tilaa omille ajatuksille. Kaikki voivat kokea tarinat tai tapahtumat omasta näkökulmastaan. Ne eivät ole liian alleviivattuja, toteaa Viljamaa.
Minne -levyn teema on tarun ja toden rajapinta. Minne sanana kuvastaa matkustusta ja määränpäitä ja ruotsiksi taas muistia ja muistoja. Matka lapsuuteen ja matka lapsuudesta tähän. - Lapsen maailmahan on semmoinen että tarun ja toden raja vähän hälvenee. Sehän on paras olotila, koska kaikki on mahdollista. Se ajatus Minne -levyä tehdessä on ollut minulla paljon mielessä, pohtii Viljamaa ja jatkaa: - Minne -levyllä sukellettiin fantasiamaailmaan. Tuntui tärkeältä, että levyn kokonaisuutta mietitään myös siitä näkökulmasta, että mitä sen harvat tekstit kuvastavat. Siksi olen miettinyt mm. kappaleiden nimiä tarkasti, että ne eivät veisi mielikuvaa väärään suuntaan. Halusin luoda levyn musiikilla, kansilla, kuvilla ja teksteillä oman maailman. Sen lisäksi on mahdollista sukeltaa vielä jokaiseen tarinaan yksitellen, sanoo Viljamaa.
Levyn tekeminen on Viljamaan mielestä eräänlainen välietappi, tehdyn työn saamiseksi jollain tavoin pakettiin. Viljamaan mielestä keskustelu ja ajatukset siitä, että nykyaikana levyjä ei enää kannata tehdä on hirveä. – Tulen kauhean surulliseksi siitä ajatuksesta, että musiikki olsi vain yksittäisiä tiedostoja ilman suurempia kaaria. Kaikki tämä kokonaisuuden suunnittelu sekä musiikillisesti että visuaalisesti jäisi pois. Uskon, että tässä tapauksessa ihmiset ostaisivat helpommin heti uppoavat, helpostilähestyttävät kappaleet ja ne vähän vaikemmin aukenevat jäisivät mahdollisesti ostamatta. Pitää muistaa, että usein juuri niistä kappaleista voi löytää vähän
syvällisempiä kerroksia. Kaikki musiikki ei aukene ensikuulemalta, lausahtaa Viljamaa.
Vapaus & luovuus – avoimia ovia
Milla Viljamaa on yksi Suomen uraauurtavista kansanmusiikkipianisteista ja on tehnyt jo toisen oppimateriaalipaketin aiheeseen liittyen, Kansanmusiikkia pianisteille –alkeet. Oppimateriaalikirjassa on tavoitteena kansanmusiikkimateriaaliin ja muunteluun tutustuminen heti alkeista lähtien samoin kuin teoria-asioiden läpikäyminen soiton lomassa. Lisäksi kirjassa on säestyskoulu, joka on tärkeä osa kansanmusiikkipianistien muusikkoutta. Kansanmusiikin ja oman muusikkouden suhteesta Viljamaa pohtii: - Kansanmuusikkonäkemykseni mukaan suhtautuminen musiikkiin on melko vapaata ja luovaa eikä ole suuria sääntöjä musiikin tekemisessä tai olemassa olevien sävellysten käsittelemisessä.
Tällainen suhtautuminen musiikkiin poikii luovaa yhteistyötä eri alojen taiteilijoiden kanssa. Milla Viljamaa on kokenut muusikko erilaisten poikkitaiteellisten projektien parissa, hän on tuttu mm. Sirkuksen, tanssin ja teatterin puolelta. Tällä tiellä hän haluaa jatkaakin.
- Yhteistyö eri taiteenalojen kanssa ruokkii omaa tekemistä taas erilaisiin suuntiin, sanoo Viljamaa. Elokuvamusiikin säveltäminen olisi semmoinen ovi jota Viljamaa haluaisi tulevaisuudessa raottaa.
Lisätietoja: www.millaviljamaa.com
Kuvat: MIlla Viljamaa
Haastattelu: Kansanmusiikki.fi/Pauliina Pajala